Televisioon!
Me sankarit 🙂
Ennen joulua sain kesken työpäivää soiton; ”Ylestä, päivää! ( nimi unohtunut) Oletko sinä se Eveliina, joka on kirjoittanut blogia implantista?” ” Kyllä olen” ” Me olemme tekemässä Inhimilliseen tekijään juttua sisäkorvaimplantista, olisitko kiinnostunut tulemaan ohjelmaan?” ” JUU, kyllä olen!” En yhtään epäröinyt, asiaa ei tarvinnut puolta sekunttia miettiä. Siinä sitten jo jonkin verran kävimme asiaa lävitse, ja henkilö lupasi ottaa uudelleen yhteyttä. Toisella kerralla minua haastateltiin puhelimella seikkaperäisemmin. Eikä siinä vielä kaikki; Inhimillisen tekijän toimittaja Sari Valto kävi meillä kotona haastattelemassa lisää.
Ohjelmaan oli valittu kolme implantistia; 13-vuotias syntymäkuuro Maija, keski-ikäinen jo lapsuudestaan saakka huonokuuloinen Titi ja minä, joka olen menettänyt kuuloani aikuisena sairauden myötä. Kaikilla hieman erilainen lähtökohta. En mennyt ohjelmaan siksi, että jee, pääsen telkkariin! Vaan nimenomaan sen vuoksi, että haluan tuoda implanttia ja huonokuuloisuutta esiin ja yleiseen tietoisuuteen. Kuulokojeet ovat kaikille tuttuja kyllä, mutta implantit vielä sen verran harvinaisia, että niistä ei juurikaan tiedetä. Suomessa oli tehty kevääseen 2012 mennessä ( anteeksi hieman vanhentunut tieto) kuuloliiton mukaan 928 implanttileikkausta. Leikkaukset ovat koko ajan lisääntyneet. Implantti voidaan leikata syntymäkuurolle lapselle, myöhemmin kuuroutuneelle taikka sitten vaikeasti kuulovammaiselle, kun kuulokojeista ei enää ole apua.
Viime lauantaina oli jännä päivä, kuvaukset Tampereen Tohlopissa. Heräsimme jo klo 4.45. Pikainen aamupala ja suunnaksi Tampere.
PARIT 🙂
Jotain kertoo se, että lähdin kotoa toisessa kädessä rukkanen ja toisessa hansikas :happy: Enkä yhtään huomannut!
Mieheni lähti Tampereelle mukaani :love: Klo 7 olin jo ihanan miniäni kampaamossa, Elisabet laittoi hiukseni. Studiolla olisi laitettu myös, mutta koska tarvin ehdottomasti myös värin, niin Eibi hoiti koko paketin. Hieman meinasi aikataulu pettää, hiukseni kun ovat niin paksut, että niihin menee aikaa runsaasti. Piti olla klo 11.00 Tohlopissa, mutta myöhästyimme 10 minuuttia. Pieni myöhästyminen ei haitannut yhtään. Meitä oli vastassa erittäin miellyttäviä ihmisiä. Tarjolla oli herkullisia voileipiä, hedelmiä ja vaikka mitä. Tapasin ensimmäisen kerran kaksi muuta ohjelmassa olevaa implantistia, Titin ja Maijan. Maija äiti Leena oli myös mukana. Kaikki vallan ihania ihmisiä, niinkuin myös toimittaja Sari Valto sekä koko muu Ylen henkilökunta.
Hiukset <3
Studio oli tosi upea, valot ja tunnelma. Istuimme hyvin lähekkäin puoliympyrässä. Tilanne oli tosi luonnollisen tuntuinen, niinkuin vain olisimme jutelleet keskenämme. Ympärillä hääri kamera-ym. ihmisiä, mutta heitä ei edes huomannut, niin intiimi oli keskustelumme. Myös se vaikutti, että heitä ei oikeasti juurikaan näkynyt, kun valot olivat meihin päin ja he olivat meihin nähden pimennossa. Eikä pidä paikkansa se, että studiossa olisi kuuma, kun valot lämmittävät. Mieluumminkin oli hieman viileä.
Valmis ohjelma on 48 min pitkä, nauhoitus oli pidempi,siitä sitten he leikkaavat sopivasti. Jälkeenpäin tuli mieleen monta asiaa, jotka olisin halunnnut kertoa ohjelmassa, mutta ne eivät siinä tilanteessa tulleet mieleen. Niin sanoi toimittajakin, että jälkeenpäin tulee usein mieleen kysymyksiä, jotka olisi voinut kysyä. Mutta ohjelma-aika on rajallinen, 48 minuuttiin saa mahtumaan hyvin tärkeitä asioita, vaikkakin paljon jäi sanomatta. Pääasia on se, että ohjelma omalta osaltaan tuo implanttia tutuksi, hälventää ennekkoluuloja sekä vahvistaa huonokuuloisia päätöksenteossaan, ottaako vaiko ei implantin. Erittäin mahtava kokemus oli, en totisesti kadu, että menin mukaan :love: Voi olla aika jännittävää katsoa ohjelma televisiosta!
Inhimillinen tekijä aiheena ” Melkein kuurosta melkein kuulevaksi” esitetään 21.2 ja uusinta 23.2. Yle Areenassa ohjelma on nähtävillä noin vuoden ajan.
Hei Eveliina!
Hieno teksti! LapCI ry:n puolesta tiedustelisin voisimmeko jakaa tätä tekstiä? Entäs saisinko käyttää tätä kuvaa tiedotteessamme?
Kiitos vastauksestasi
Parhain Terveisin,
LapCI ry:n CIsu-paja koordinaattori Marianne Rintala
marianne.rintala (a ) lapci.fi
Hei,kiitos ja kyllä saa jakaa tekstin. Kuvaa saa myös käyttää,
yst.terveisin Eveliina
Hei!
Sattuupa sopivaan ajankohtaan tämä ja mielenkiinnolla katson. Olen menossa helmikuun lopulla Taysiin. t.Riitta
Hienoa,Riitta! Tsemppiä kuulomatkallesi, toivottavasti saat implantin. Jännittävät ajat sinulla edessäsi 🙂
Tervehdys,
Olen kirjoittanut kirjan Valloittavat korut askartelumassoista ja ystävä tekstasi eilen, että ”telkkarissa on nainen, jolla on sun kirjan ohjeella tehty koru kaulassa”. Hienon värinen olikin – ja sopi sun vaatteisiin loistavasti.
Hyppäsin ohjelman kyytiin keskenkaiken ihan henkilökohtaisista syistä, mutta olipa mielenkiintoista. Kiitos kun jaoit tarinasi telkkarissa, nyt tiedän enemmän.
T. Pörrö, jonka perheessä on perinnöllistä kuulonalentumaa, ja joka vielä saattaa joutua harkitsemaan implanttikysymystä myöhemmin elämässä
HEI Pörrö 🙂
Olipa hieno juttu,että ystävä oli bongannut korun 🙂 Sen on tehnyt tyttäreni Karoliina. Ja juurikin kirjasi ohjeilla 🙂 Sain sen joululahjaksi ja oikeastaan lähdin hakemaan kaupasta siihen sopivaa vaatetta,eikä toisinpäin. Halusin juuri sen korun telkkariin. Kiva juttu myös,että näit ohjelman. Se tulee uusintana huomenna joskus viiden aikaan. Ja Areenassa on vuoden verran nähtävillä. Terv. Eve
Welcome to WordPress. This is your first post. [[” ] Edit or delete it, then start blogging!