Lahjaksi saatua aikaa

 

Tyttäremme Karoliina Mikael poikansa kanssa kesäiloittelevat mökillä. Tämä kuva valittiin viiden voittajakuvan joukkoon Oriveden sanomien ”Kesäilo”- valokuvauskilpailuun 2017

Kovin vähän (onnekseni ) on some  saanut aikaani viime aikoina. Suurin  ”syy” siihen on se, että olen paljon viettänyt aikaa luonnossa, seurannut kevään etenemistä, odottanut kesää,joka ei tullut ollenkaan, alistunut syksyn kirpeyteen.  Ja sen on taas mahdollistanut armaan puolisoni olkapäävamman aiheuttama sairausloma, joka alkoi jo maaliskuussa, eikä loppua vielä näy. Ensi perjantaina olkapää leikataan, koska kuntoutus ei ole auttanut.

Omista ja puolison kivuista ja kipuilusta huolimatta olemme viettäneet tosi ihanan kevään ja kesän mökillä luonnon keskellä. Onneksemme aikoinaan mökkiä rakennettaessa teimme siihen myös kaikki mukavuudet, jotka ovat itselleni nyt välttämättömyyksiä, kuten sisävessa, suihku ja talvilämmin mökki . Ilman niitä en pystyisi olemaan mökillä.  34 vuoden avioliiton aikana meillä ei ole ollut koskaan näin paljon yhteistä aikaa,pisimmilläänkin vain kesälomakuukaudet. Eräänä päivänä ihmettelin ääneen, että mikähän tämänkin tarkoitus on. Viisas mieheni sanoi, että ”olemme saaneet nyt lahjaksi yhteistä aikaa”. Me viihdymme hyvin toistemme seurassa, meistä  voisi sanoa että olemme ”kuin paita ja peppu” 😆

 

Sorsan pojat

Paljon mahtuu tapahtumia siitä kun viimeksi kirjoitin blogiin huhtikuussa. Kesällä kävin Tays:ssa  magneettikuvauksessa.Tarkoitus oli kuvata kivuliaita lonkkaa ja selkää. Koska minulla on sisäkorvaistute ja siinä pään sisällä magneetti,piti korvalääkärin sitoa implantti tosi tiukkaan sidokseen ennen kuvausta,ettei magneetti  pääsisi liikkumaan. Sidos  tehtiin implantin  maahantuojan ohjeiden mukaan. Kaikki piti olla ok, mutta heti, kun menin kuvauspöydälle, tuli järkyttävä kipu implantin  kohtaan. Siinä sitten hoitajat ihmettelivät ja kysyivät neuvoja ja lopputulemana oli, että kuvaus jouduttiin keskeyttämään alkuusa. Sittemin kuvaukset tehtiin tavallisella natiiviröntgenillä  syyskuussa. En ole vielä saanut vastauksia kirjallisina , mutta neurologini kanssa puhelimessa niistä keskustellut kyllä. Siellä näkyy samat vanhat kulumat, skolioosi ja välilevyn pullistumat. Hänen neuvonsa oli että särkylääkettä ja fysikaalista. Sekä että voisin olla syöpäpoliin yhteydesssä, katsoisivatko  he luustokartoituksen olevan tarpeen. Kivut ovat välillä kovia,välillä sietämättömiä. Kivutonta päivää ei ole. Ei ole  helppoa polkua annettu tallattavaksi.  Ensi maanantaina menen vatsalaukun tähystykseen.

Tämä kuvani sijoittui toiseksi KMV-lehden ja SuurKeuruun yhteisessä kesäkuvakilpailussa

Karoliina ja Markus harrastavat suppailua, kuten myös Sora-koira 🙂

Tänä kesänä kuikilla oli mökkijärvellä kaksi poikasta.Tiirat kiusasivat kuikkia joukolla ja veivät poikasten ruuat niiden suista 🙁 Onnekseen pojat silti selvisivät ja kohta ne lähtevät etelään <3

Eliel,kukkien kastelija 🙂

Mutta vaikka on vaikeaakin, on elämässä enemmän iloja kuin suruja. Nautin suunnattomasti viiden lastenlapsemme seurasta. Kun noita kullanmuruja saa seurata, unohtuvat siinä omat murheet ja huolet vähäksi aikaa.. Juuri nyt meitä ilahduttaa peräti kaksi viikkoa Karoliina ja Mikael. Ja ihana vävypoika Markus on täällä viikonloput näiden kahden viikon aikana. Heille tehdään Kuopiossa remonttia,  niin siellä ei voi oikein pienen kanssa olla ( mamman ja papan onneksi )

Olivia 🙂

Adele ja Olivia 🙂

Eden ja Joona 🙂

Mikael,pikku apulainen 🙂

 

Minä ja minun kultani<3

NIIN IHMEELLINEN ON ELÄMÄ

Kommentoi



Kommentit

  1. 11.28 10.10.2017

    Kiitos, kun päivitit tilannettasi ja kuulumisiasi. Kiva tietää, että pystyt kaikista kivuistasi huolimatta nauttimaan elämästäsi. Ja saat sitä tehdä miehesi ja suloisten pikkuisten kanssa yhdessä.
    Olet jatkanut menestyksekkäästi valokuvauata, kiitos kun näytät meillekin kauniita kuviasi.
    Kaikkea hyvää sinulle ja läheisillesi tähän ajoittain surkeaan syyssäähän…

  2. 23.12 22.12.2017

    Olipa mukava pitkästä aikaa lukea kuulumiset, kirjoituksesi on

  3. 0.59 24.02.2018

    Hei Eve!
    Talven pakkaset saapuivat vähän myöhässä, kaunista on mutta niin hyytävää. Ajattelen usein Sinua, kuinkahan jakselet.
    Kaikkea mahdollista hyvää Sinulle ja perheellesi.
    Anne

  4. 22.47 30.04.2018

    Hei Eve

  5. 22.51 30.04.2018

    Hei Eve !
    Olen usein käynyt katsomassa täällä, oletko jaksanut kirjoittaa jotain.
    Hiljaisuus on surullista, tosin se voi johtua siitä että olet kiireinen -toivon niin.

    Olette ihana perhe, siunattu . ..
    Toivon Teille kaikille kaikkea hyvää.
    Anne

  6. 5.32 03.05.2018

    Hei Anne
    Täällä ollaan ja ihan hengissäkin vielä 🙂
    Olen ollut väsynyt ja vähän saamaton, kun en ole päivitellyt blogia. Kiirettä en voi syyttää, näin eläkeläisenä on kyllä aikaa yllin kyllin. Kiva, että olet jaksanut seurata tätä hiljaiselosta huolimatta. Pyrin kohta puoliin kirjoittamaan kuulumisiani

  7. 20.04 08.06.2018

    Hei Eve !
    Onpa kiva lukea kommenttisi, kiitos siitä. Kenellä muulla on yhtä kiireistä kuin meillä eläkeläisillä 🙂
    Onnellista, auringonkultaamaa kesää Sinulle ja perheellesi.
    Anne

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi