Kutsumaton vieras
Rintasyöpäni leikattiin Tays:ssa 2.7. Nyt olen sairauslomalla, muut hoidot alkavat, kunhan haavat ovat parantuneet ja kasvaimesta on tullut tarkat tulokset. Nyt en vielä tiedä siitä muuta, kuin että pahanlaatuinen se oli. Kiitän Luojaani, että kainalon imusolmukkeista ei löytynyt syöpää. Todennäköisesti se ei vielä ole ehtinyt leviämään. Tässä postauksessa tuon tuntojani julki runonmuotoisen tekstin avulla. Kaikki tekstit tässä ovat omaa tuotostani.
Oriveden Purnussa
KUTSUMATON VIERAS
Jokin vieras on tunkeutunut sisääni.
Se tuli,vaikka en kutsunut.
Sillä on nimikin; syöpä.
Samaistun taidenäyttelyn raajarikkoon
kummallakaan ei ole ja kuitenkin on niin paljon.
Kiskotaan pois kaikki turha.
♥
”KUTSUMME TEIDÄT”
Tänään posti toi kutsun syöpään sairastuneiden ensitietokurssille.
Vastahan olimme parkinsontaudin ensitietokurssilla.
Mistä näitä kutsuja koko ajan satelee?
♥
SILITÄN
Oikein paljon hyvältä tuoksuvaa samppoota hiuksiin.
Pehmeä vaahto, kuin unelma.
Hellin ja silitän teitä, hiukseni.
Jäähyväiset saattavat olla lähempänä kuin luulemmekaan.
♥
JA PERUUKKIA EN AINAKAAN!
Sanoin miehelleni, että peruukkia en ainakaan ota
painelen pitkin katuja kaljuna, jos niikseen on.
Jos niin käy, en tiedä miten siihenkin suhtaudun.
Hiukseni ovat aina olleet paksut ja pitkät
tänään vielä ne ovat kauniit, silkkiset.
Vetelen kammalla edestakaisin.
Vielä minä voin.
♥
YSTÄVÄ VUOSIEN TAKAA
Tänään kävi luonani ystävä,
kymmeneen vuoteen emme olleet tavanneet.
Kymmenen vuotta niinkuin yksi päivä.
”Näytät niin hyvältä ja hyväkuntoiselta”, sanot.
Miten, miksi, millä voimalla?
Kiitos, ei auta jäädä tuleen makaamaan.
Kaikki on muuten niin hyvin.
Lapset ovat löytäneet paikkansa, on ihanat puolisot, perheet, kodit, hyvät ammatit, ja mikä tärkeintä; usko, toivo ja rakkaus.
Kasvatustehtävämme on tehty.
Meillä on usko-, toivo- ja rakkausavioliitto.
Sairauteni,kipuni ovat yhteisiä
jaettu tuska on helpompi kantaa.
Puin tänään päälleni kirkkaan keltaisen mekon.
Piristystä ja iloa roppakaupalla.
♥
YÖN TUSKA
Se tulee öisin, hiipii lupaa kysymättä uniini.
Tuska
hillitön itku
Herään omaan nyyhkytykseeni
unessa pelkoja, synkkyyttä, mustaamustaamustaa.
Rakas nukkuu vieressä, kaikki on hyvin.
Pimeimmät pelkoni jääkööt unimaailmaan
potkin ne pois, majaa ette minuun tee!
♥
EIKÖ LIIKAA?
Vanhassa laulussa lauletaan ”tuskaa ei pisaraakaan liikaa”
Sairaudet ovat minun tuskani. Kuulo, parkinson, meniere, syöpä…
Kuulon menetys tuntui aikoinaan raskaimmastakin raskaimmalta.
Nyt se on pieni sivujuonne
kuorma on kasvanut, painaa hartioita
tarvitsen kantoapua muuten romahdan
En ole yksin, kuormani kevenee, jakakaamme se.
”Kantakaa toinen toistenne kuormia”
En aina jaksa pyytää, ottaisitko osan näistä, en jaksa.
Pyytämättäkin autat ja kannat kuormaani
kummasti kevenee ja helpottaa
jäykät jalat hyppivät riemusta
lennän perhosen lentoa, nauran ja iloitsen
keltaisessa mekossa.
♥
Koskettavia ja voimaannuttavia runoja. Olet mielessäni. Erityisen paljon voimia sinulle toivon <3
Iso kiitos,Satu <3
osaat pukea tuntosi tosi koskettavalla ja rehellisellä tavalla sanoiksi! Voimia sinulle! ihanaa on tietää, että Taivaan Isä pitää huolta lapsestaan ja voimaa antaa päivään uuteen! Niihinkin päiviin, jotka tuntuvat niin pelottavilta etukäteen tulee Häneltä apu ja Hän kantaa silloin,kun emme itse jaksa vaeltaa askeltakaan! Sinua siunata tahdon….
Kiitos,Hannele <3
On sinulla koettelumuksia.
Kyllä kirjoitit ajatuksiasi kauniisti, liikuttavat. Tuli tippa silmään. Voimia sinulle ja enkeli kulkee vierelläsi.
Kaunis kiitos, Marja <3
Osaat Eve ihaltavan hyvin tuoda julki ajatuksiasi. Tulee niin mieleen omat kokemukset, kun syöpä tuli meidän perheeseen. Syöpä, tuo kutsumaton vieras. Uskon, että tunteittesi jakamisella avoimesti on myös auttava vaikutus. Niin Vesakin teki. Sen lisäksi saat/saatte teitä rukouksin muistavia ihmisiä rinnallenne. Rukoukset Taivaan Isän puoleen auttavat teitä tällä raskaalla matkalla. Niin ne auttoivat meitäkin. Teitä muistaen!
Herkkä nainen, olet vahva nainen ❗️
Kiitos, Merja <3
Anita kiitos <3 Niin hyvin muistan teidän tuskien tien <3
En ilman kyyneleitä lukenut kirjoitustasi ja näitä voimakkaita runoja, kosketti syvästi <3
Ihana asia että sinua kannattavat vahvat käsivarret , usko toivo ja rakkaus antaa sinulle voimaa jotka kantaa eteenpäin sinua ja saat tarvittavat voimat jokaiselle päivälle <3
Kiitos kun jaksat jakaa kaiken kanssamme !
Kiitos,kun jaksatte lukea tämä on itsellekin tärkeää terapiaa.
Kiitos Eve. Nähdään taas
Hei, Eveliina!
Haluan kiittää sinua erittäin selkeästä ja raikkaasta kannanotostasi RV:n 31/2015 lukijaosastolla. On rohkaisevaa, että vankan kokemuksen omaavana kristittynä uskallat antaa äänen niille, jotka sinun laillasi joutuvat kamppailemaan sairauteen ja kärsimykseen liittyvien kysymysten kanssa. Kirjoituksesi oli tervetullut puheenvuoro usein kevyesti heitettyjen, katteettomien sanojen keskelle.
Sanoissasi oli sitä uskoa, luottamusta ja toivoa, jota kohtaa vain niiden ihmisten elämässä, jotka ovat kulkeneet kärsimyksen kautta ja todenneet: Jeesus Kristus on Herra!
Kiitos.
Kiitos sydämellisistä sanoistasi, Heimo! Mielenkiinnolla jään odottamaan keskustelua asiasta. Hyvää ja siunattua loppukesää sinulle!