Säteillen matkaani teen
Luonto tarjosi taas riemunhetkiä 5.12. Näin elämäni ensimmäisen kerran valkoselkätikan, se kävi mökin ruokintapaikalla. Ihan huippua! Sain otettua pari kuvaa ikkunan läpi.
Muuten on ollut niin synkkää ja pimeää aikaa, että valokuvaaminenkin on ollut normaalia vähäisempää. Kuinka odotankaan kirkkaita pakkaspäiviä ja valoa!
Joulukuun värejä Kolhon Ukonselällä
Minulla on menossa nyt sädehoidot,24 kertaa yhteensä. Joka arkipäivä käyn saamassa säteet Tays:n Radiuksessa. Kuljen joko Kelataksilla tai mieheni kyydillä. Minulle on tullut omavastuut matkoista täyteen, siis saan matkustaa koko loppuvuoden ilmaiseksi taksilla. Melko hyvin on toiminut tuo kelataksihomma, ei ole valittamista juurikaan. Sädehoito jatkuu 7.1.saakka, nyt ollaan jo yli puolen välin onneksi. Vaikka hoito on nopea, rytmittää hoitoaikataulut elämän täysin. Sädehoitojen lisäksi on mm labroja ( viime viikolla piti käydä kolme kertaa) ja lääkärien vastaanottoja ja soittoja. Kyllä on tullut tunne, että minua hoidetaan hyvin. Tällä viikolla oli sädehoitojen lisäksi keuhkolääkärin vastaanotto ja syöpälääkäri soitti kolme kertaa kotiin. Vähän olen hukassa siinä, kun minua hoitavat keuhko-ja syöpälääkärit. Kenen vastuulla mikäkin asia on.
Rakas
Keuhkolääkärin vastaanotolla ei mitään uutta selvinnyt. Olen syönyt keuhkovaurioon seitsemän viikkoa Prednisol-kortisonia 40 mg päivässä, mikä on hurjan iso annos käytettäväksi noin pitkään. Nyt sitä aletaan pikkuhiljaa purkamaan, saa nähdä miten keuhkot reagoivat. Tammikuussa otetaan uusi ohutviipalekuva keuhkoista.
Minä kun olen oikea imusieni kaikille lääkkeiden haittavaikutuksille, niin kävi sitten niin, että maksa-arvoni kohosivat. Sen seurauksena piti lopettaa Letrozol-hormonilääkitys ( viiden vuoden kuuri) pariksi viikoksi, katsotaan uudelleen labrat ja ehkä vaihdetaan toiseen valmisteeseen. Tämän hormonilääkkeen tarkoituksena on estää rintasyöpää uusiutumasta. MIkä kumma siinä on, että niin monet hoidot, joita saan rintasyöpääni, aiheuttavat minulle senkaltaisiá sivuoireita, että hoidot on lopetettava . Hoitaa pitäisi mutta mutta mutkia on liikaa matkan varrella. Voi kuinka toivoisinkaan, että hoidot olisivat onnistuneet ilman näitä sivujuonteita. Että olisi vain tauti ja sitä hoidettaisiin ja hoidot onnistuisivat. Nyt on tauti ja siihen hoidot , jotka eivät ole sopineet. Että kun tämän pitääkin olla monimutkaista!!!!!!!!!!!!!!!! No sädehoidosta ei vielä ole tullut mitään, jesssss , kaippa se on onni sekin.
Välillä mietin, miten helpolla terveet ihmiset pääsevät. Liikkuminen, syöminen, juominen, nauraminen, nukkuminen, kaikki on niin helppoa. Oli kerran minullakin, vaan ei ole enää. Taistelutahto on yhä olemassa, periksi en anna, ennenkuin viiva on suora!!!!!!! Hei kaikki terveet, olkaa kiitollisia siitä, mitä teillä on. Tämä sairastaminen on syvältä ,jos ihan rehellisiä ollaan. Kuitenkin kärsimys kuuluu ihmiselämään ja itse olen oppinut kärsimysten kautta paljon syvempää elämää. Kaikki pinnallisuus on suorastaan ärsyttävää. En tykkää tekoripsistä , en tekokynsistä, en ylenpalttisesta oman bodyn treenaamisesta vain ulkonäön vuoksi, en mistään luonnottomasta.
Olen innostunut pitkästä aikaa taas käsitöistä. Kuvassa olevat sukat kudoin Karoliinalle noin vuosi sitten. Nyt käsi toimii huonommin parkinsonista johtuen, mutta olen sisukkaasti tehnyt pukin konttiin virkattua, neulottua ja ommeltua 🙂 Hitaasti käy, mutta käy kuitenkin.
Viime viikonloppuna ompelin mökillä ja ompelukone kärähti, siis kaamea savu vain nousi. Hyvin palvelleen 30-vuotisen Husgvarnan tilalle ostin samanmerkkisen koneen, voijee, sillä voi jopa kirjoittaa 🙂
Pidän kovasti Kartellin tuotteista, Kissantassuun hankittiin juuri Vepsäläiseltä Kartellin Stone-jakkara ja Bourgie-valaisin. Olin jo pitkään haaveillut näistä 🙂 Kissantassun hankinnat ovat kaikki tiukan harkinnan tulos, krääsää ei kerätä, tilat ovat suht pienet. Vain oleellinen pääsee kotiimme asumaan .
Kohta on joulu, en ole tänä vuonna päässyt joulutunnelmaan. En edes ole juurikaan kuunnellut joululauluja, ja se jos mikä, on kummallista. Ihana miniämme Elisabet ja Miika ottavat tänä vuonna päävastuut joulunlaitosta mökille. Olen siunattu, kun ympärillä on rakkaita, ihania,auttavaisia ihmisiä.
Olen pahoillani minäkin, etteivät rs-hoidot ole sinulle oikein sopineet. Minä olen puolestani siinä onnellisessa asemassa, että hoidot menivät hyvin, eikä Letrozolistakaan ole vielä aiheutunut pahoja sivuvaikutuksia.
Onneksi sinulla riittää tuota iloista ja toiveikasta mieltä. Ja joulu tulee ja menee meistä riippumatta. Mukava kuulla, että sinulla on auttavia ihmisiä ja ihanat miniät; kyllä se joulumielikin siitä pian löytyy.
Kiva, kun olet jaksanut taas kuvata! Noita kuviasi on ihaillen katseltava…
Hienoa, että hoitosi ovat onnistuneet hyvin. Jep, onneksi tosiaan iloista mieltä riittää
Eveliina ehkä tikka toi sinulle ensimmäisen joululahjan ja sinä jaoit sen meille, kiitos. Kivutonta joulua rakkaiden kanssa
Tv Outi
Kiitos Outi ❤ olikin hyvä lahja. Onnellista joulua sinulle
Eveliina, uusi vuosi on ovella, sydämestäni toivon sen tuovan iloa ja valoa elämääsi ja läheistesi myös. Joskus tuntuu että ei ole ansainnut tätä terveen oloista tilaa, kunnes kolmen ystävän poismeno peräperää muistutti; vain tuulenhenkäys ja elämä on ohi. Olet ihmeen vahvanoloinen, nuo pienet terapeutit vauvan muodossa ovat elämää täynnä, ja vetävät muutkin mukaan. Olet kaunis tukattomanakin, rohkeus ei ole karvoista kiinni.
Hei Eveliina.
Mielettömästi tsemppiä sulle, sairauksista huolimatta sinula on mahtava asenne.
Oli hienoa löytää sivut. Itse olen menossa vks:n rintojen pienennys leikkaukseen parin kuun päästä ja tällä hetkellä varmasti eniten jännittää työnantajan suhtautuminen asiaan siis en välttämättä haluaisi ihan kaikille töissä kertoa. Lisäksi kyllä aikalailla mietityttää toipuminen eli kauanko oikeesti kestää, toki kaikki tämähän on yksilöllistä…
Ps. Isorintaisena saa lähetteen mielestäni aika vaivattomasti kunhan kerää rohkeutta ottaa asian esille lääkärissä.
Ihanat villasukat !!! Hyvää Uutta Vuotta !!!
Kiitos Mervi! Olen kyllä aina ollut vahva ihminen,hyvällä tavalla. Siitä on tässä ollut paljon apua. Mutta on oltava tarkkana ettei yritä olla vahvempi kuin onkaan. Välillä tuntuu että vahvuudestani on vain rippeeet jäljellä, jos niitäkään. Silloin tärkeää on omistaa lähi-ihmisiä, jotka pitävät pystyssä kun itse ei jaksa. Tärkein tukijani on ’se pitkä’ eli mieheni ❤
Hyvää uutta vuotta sinulle;
Kiva, Nipsukka, että löysit sivuni! Toivon, että pienennydleikkauksesi menee hyvin. Itse olin todella tyytyväinen leikkaukseen.Ja olen toki vieläkin, vaikka rintasyöpä toikin erilaisia hoitoja tullessaan. Oikein hyvää uutta vuotta sinullekin