Jäähyväiset Namille

21.3.2014 20:32 - eveliinap

Natural Nami-Nami 5.10.2005-6.3.2014

Saanko lähteä nyt?

Luuletko, että hetki on oikea?

Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville

ja loputtoman pitkille öille?

Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt,

esimerkkiä yrittänyt näyttää.

Saanko siis astua toiselle puolen

ja vapaaksi henkeni päästää?

Aluksi en tahtonut lähteä,

taistelin kaikin voimin.

Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua

kohti lämmintä ja elävää valoa.

Tahdon lähteä, tahdon todella.

On vaikea jäädä.

Mutta lupaan, parhaani yritän

elääkseni vielä yhden viikon.

Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia

ja minä kokea suuren suurta rakkautta.

Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,

sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa.

En ole kaukana, lupaan sen

ja toivon, että muistat sen aina;

henkeni tulee sinua seuraamaan,

minne maailmassa matkasi johtaakaan.

Kiitos, kiitos, että olet minua rakastanut.

Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua,

siksi on niin vaikea sanoa hyvästi

ja päättää tämä elämä luonasi.

Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran,

ja sano sanat, jotka toiveeni ois,

koska välität minusta tuhannen verran,

annat minun nukkua jo tänään pois.

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Tämä päivitys on omistettu ihanalle Namille, tyttäremme Karoliinan shiba-rotuiselle koiralle. Nami asui emäntänsä kanssa meillä elämänsä ensimmäiset viisi vuotta, viimeiset kolme vuotta Karoliinan ja Markuksen kanssa Kuopiossa. Nami oli hyvin rakas perheenjäsen meille kaikille, hän oli luonteeltaan aivan ihana, ystävällinen kaikkia ihmisiä ja toisia eläimiä kohtaan. Namin kippurahännän heilutusta ei voi ikinä unohtaa.

Nami joutui lähtemään aivan liian varhain. Shibojen keskimääräinen elinikä, jos ei ole sairauksia, on peräti 14 vuotta. Nami sai niistä vain 8 v 5 kk. Ensimmäiset elinvuotensa hän sai elää tervettä koiran elämää, monenlaisia retkiä tehden maailman parhaan emäntänsä kanssa, joka keksii aina monenmoista virikettä koirien elämään. Karoliina on hoitanut koiransa ( shibat Nori ja Nami) aina erittäin hyvin, hänen koiransa ovat saaneet lottovoiton saadessaan niin hyvän ja tunnollisen hoitajan. Ikinä emme olisi uskoneet, että Nami lähtee ennen nyt 11 vuotiasta Noria.

Namia käytettiin nuorempana näyttelyissä ja hän sai Suomen muotovalion arvon. Kaksivuotiaana Nami sai kolme valtavan ihanaa pentua, Hiron, Umin ja Samun. Sitten alkoivat mustat pilvet kertyä suloisen Namin elämään. Ensin ilmestyi kuvioihin erittäin hankala allergia ja myöhemmin mm. vaikea gastriitti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja viimeisimpänä kauheutena keuhkoissa näkyi varjostumia, kasvaimia vai mitä, sitä emme saa tietää. Nami laihtui, ruoka ei maistunut, suoli ei toiminut. Viime aikoina Namin hengitys muuttui raskaammaksi ja se väsyi. Viimeiset pari kuukautta Nami oli hyvin väsynyt, apaattinen, pelokas, stressaantunut ja viimeisen kuukauden aggressiivinen Noria kohtaan. Käytöstä, joka ei ollut normaalia Namia lainkaan.

Olen kiitollinen siitä, että meillä on niin fiksu tyttö kuin mitä Karoliina on. Hän teki sen, mikä on kaikille koiriaan rakastaville omistajille maailman vaikein päätös; päästää rakas perheenjäsen kärsimyksistään. Siinäkin päätöksessä koiran hyvinvointi oli etusijalla; vaikka Namista luopuminen on ollut Karoliinalle maailman raskain ja valtavan vaikea päätös, hän teki sen siitä huolimatta, että hänelle itselle tuli järkyttävä ikävä ja musertava suru. Mutta Nami pääsi kärsimyksistään. Nami päästettiin koirien taivaaseen Kuopiossa 6.3 perjantaina. Karoliina ja Markus toivat hänet mökillemme, jonne Markus hautasi Namin sammaleiden, sananjalkojen ja Vanamojen koristamaan ikimetsäämme Veeran, Maija ja Missen viereen <3

Karoliinan sanoin: ”Mä haluan että sitä ei muistella vihaisena ja väsyneenä, koska sellainen NAMI ei ollut. Sairaus teki sen. Nami oli maailman iloisin, hymyilevin ja kiltein koira ♡ Mä uskon, että me vielä nähdään, Nami tulee taatusti kippura keikkuen vastaan taivaassa ♡”

Seuraavissa kuvissa elämme muistoissa Namin ja muiden nelijalkaisten ystäviemme kanssa: