Rintojen pienennysleikkaus

Olin viikko siten tiistaina, 29.4.  rintojen pienennysleikkauksessa. Leikkaus tehtiin Jämsän sairaalassa, taitava kirurgi tuli Jyväskylästä. Koko operaatio lähti viime syksynä niskaani tulleesta patista, ryhtini painui lyhyen ajan sisällä etukumaraan. Muutenkin kärsin  niskaongelmista. Lääkärin kanssa keskusteltuani päädyin pienennyttämään rintani. Meillä on suvussa  äidin puolella myös runsaasti rintasyöpää; äidin äiti on kuollut siihen, äidilläni on pahanlaatuinen rintasyöpä ja myös hänen siskollaan on ollut. Syöpä oli toinen asia, jonka vuoksi pienennysleikkaukseen meno oli helppo päätös. Syöpäriski pienenee siinä mielessä, että jos se olisi iskenyt juuri siihen kohtaan, joka nyt on pois. Leikkauspäätös kohdallani perustui täysin terveydellisiin seikkoihin, siinä sivussa sain myös esteettistä kauneutta 🙂

Pääsin leikkaukseen julkiselle sektorille. Leikkauskriteerit pitää täyttää, itselläni jo pelkkä koko antoi vaadittavat 50 pistettä. Alla julkisen puolen  leikkauskriteereistä tarkemmin:

RINTOJEN PIENENNYSLEIKKAUS

Kiireettömän leikkaushoidon perusteet erikoissairaanhoidossa (pisteytys 0-100)

Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja, josta poikkeavat hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti. Vaikka pisteraja ylittyy, leikkausta ei tehdä, jos siitä ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja muut tekijät huomioiden.


Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni (jugulum-mamilla) mitta

40 pistettä Alle 27 cm

50 pistettä 27-31 cm

60 pistettä Yli 31 cm


Niska- ja hartiaoireet

0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30

0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 – 35

0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35


Toimintakyvyn rajoittuminen

0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30

0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 – 35

0 pistettä Kun painoindeksi yli 35

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5/Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet



Koko prosessi kohdallani sujui todella hyvin ja rivakasti. Kaikki mukana olleet olivat  asiantuntevia ja mukavia, yhtään tympeää ihmistä en kohdannut :happy:  Toisaalta, paljon riippuu itsestä, miten itse kohtaa muita ihmisiä. ”Sitä saa, mitä tilaa” pätee elämän jokaisessa kohtaamisessa, samoin: ” Tee lähimmäisellesi sitä, mitä toivot itsellesi tehtävän” , käännettynä: ”Älä tee muille mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän”

Olin lueskellut leikkausblogeja, niitä löytyy joka lähtöön ja jokaisella on yksilöllinen tarina.  Suodattamalla löytyy paljon hyvää kokemustietoa. Joitakin täysin ääliömäisiä kommentteja oli myös, kuten ”Jos tyttöystäväni pienennyttää rintansa, hän on kohta entinen tyttöystävä”. Tuommoisille kommenteille ei voi kuin huokaista syvään.

Implanttiasiaa tähän myöskin vähän; pidin implanttia päässä koko leikkauksen ja heräämössä oloajan. Huippua oli kuulla leikkurissa viimeiset sanat ennen nukahtamista sekä heräämössä ensimmäiset sanat heräämisen jälkeen! Ilman implanttia tuskin olisin kuullut mitään. Hienoa, että sain sen pitää päässäni. Hapetusarvot ja verenpaineet hieman olivat huonolla tolalla leikkauksen jälkeen, oli aika kiva tunne, kun heräämössä alkoi piippaus ja hoitsu sanoi mulle; kun kuulet tuon äänen, vedä oikein kovasti happea. Selvä 🙂  Enhän siis olisi millään kuullut ääntä ilman implanttia, ja vaikka siellä koko ajan tarkkailtiin minua,niin huikea tunne tuli, kun ei tarvinnut alkaa selittämään että ”kun en kuule mitään hälytyspiippauksia! :love:  Kun kuulin implantilla <3

En jännittänyt leikkausta ja nukutusta yhtään. Minut on nukutettu 5 kertaa, tuttua juttua. Nyt sattui kohdalleni siinä mielessä erityisen hyvä nukutuslääkäri, että hän teki ennen leikkausta minulle puuduteainetestejä. Olen kerrran saanut anafylaktisen reaktion hammaslääkärissä käytetystä puudutteesta ja se on aina riskipeliä sitten ollut puudutteiden kanssa. Nyt sain mukaani mustaa valkoisella, mikä aine sopii. Tietenkin tiesin sen, mikä aine ei käy, mutten sitä mikä käy. Voin nyt tarvittaessa näyttää dokumenttia esim just leikkuussa.

Leikkauksesta on nyt kulunut viikko ja yksi päivä. Leikkaus on iso ja vaativa. Leikkuuhaavat ovat isot. Osasin varautua kivuliaaseen toipumiseen ja sitä se on kyllä ollutkin.  Liikkuminen sattuu, nukkuminen sattuu, jopa yskiminen. Ikinä ennen en ole syönyt kodeiinia sisältävää kipulääkettä, nyt on ollut pakko. Ja voimakas kipulääke on kyllä auttanutkin. Eilen jätin Panacodin ( sisältää tuota kodeiinia) pois ja olen koittanut pärjätä pelkällä Ibuxiinilla.  Nukkuminen on hankalaa, kun pitää kuukauden nukkua selällään. Selkä vihoittelee jnk verran. Minulla on onneksi mies, joka auttaa. Saan olla lähinnä niinkuin Ellun kana ja keskittyä toipumiseen :happy: Sairauslomaa tuli hieman yli kk, 1.6. on viimeinen saikkupäivä. Vaikka minulla ei olekaan fyysinen työ, silti tuli pitkä loma. Ennen sairausloman loppumista  minulla on aika leikanneelle kirurgille. Koko prosessi on pitkä, uudet  rinnat kehittyvät ja muotoutuvat vuoden-kaksi vuotta. Mikään huisvainnopea prosessi tämä ei todellakaan ole.


KANNATTIKO? Jo nyt voin sanoa, että KYLLÄ kannatti :love: Aivan ihanaa on, kun etumus on lähes kilon kevyempi, etupainon pienenemisen todellakin huomaa. Molemmista rinnoista lähti 440 g, siis yhteensä melkein kaksi voi pakettia 🙂 Ei riipu eikä roiku enää, päinvastoin 🙂  Ja ihan käytännön asioita; ei ollut mukavaaa, kun mistään ns. taviskaupasta ei löytynyt tarpeeksi suuria liivejä ( koko oli 75 i – 75 j ), aina piti ostaa/ tilata erikoisliikkeistä. Ja vaikka minkälaiset liivit olisivat olleet, tuntui että aina pursusi jostain  :coolsmile: Liikunnan harrastaminen isorintaisena on yhtä tuskaa. Niin hyviä urheiluliivejä ei ole tehtykään, etteikö hölskyisi. Ja vaatteet! Jos olisi muuten sopinut, niin ei rinnan kohdalta. ONNEKSI nuo harmit ovat mennyttä elämää kohdallani. Uusia harmeja on jo näkyvissä nurkan takana, mutta kaikki otetaan vastaan, mitä annetaan. Elämä on.

 

Ihana äitienpäiväkortti mammalle <3


Kommentoi



Kommentit

  1. 11.59 24.07.2014

    minun pitäisi mennä samaan operaatioon, kuppikoko on nyt 85G tai H,
    minua pelottaa,,olen 65 v, enkä ole tähän ikään uskaltanut lähteä. nyt kuitenkin pelottaa myös, että miten sitten ryhti ym. kun ikää tulee vielä lisää. tällä hetkellä olen perusterve ja ryhtini säilyttänyt ihan hyvin. minua pelottaa tuo kipu ja paraneminen. voiko sitä tässä iässä vielä uskaltaa tavoitella nättejä rintoja. mieheni kyllä on asian kannalla,,,mutta??? vastatkaa minulle ystävät..kiitos
    p.s. ihana, että sinulla meni hyvin ja kestit kivut ja tuon pitkän ajan.

  2. 16.13 06.08.2014

    Hei Kerttumaria!
    Kiitos kommentistasi! Vastaus on hieman viivästynyt, näistä helteistä nauttiessa 🙂 Ikä ei ole mikään este leikkaukselle, toipuminen saattaa olla hieman hitaampaa kyllä. Mutta sanon, että kyllä kannattaa ehdottomasti mennä leikkaukseen, jos vain pääsee. Onko sinulle jo luvattu leikkaus? Toipumiskivut kestää kyllä hyvin,ja tarvittaessa saa voimakkaampia kipulääkkeitä. Omasta leikkauksestani on nyt himpun verran yli 3 kk, toipuminen on mennyt hienosti. Välillä tulee pieniä vihlaisuja. Tukea täytyy vieläkin hyvin; suositus on, että peräti vuosi tulee pitää öisin tukevia esim. urheilurintsikoita. Ryhti ei ainakaan leikkauksen vuoksi voi huonontua, päinvastoin. Liikunta on niin paljon mukavampaa pienirintaisena, että ihan ihmettelen! Itsekin olen jopa alkanut juoksemaan, mitä en ole tehnyt ennen ikinä 🙂 Toivon Kerttumarialle uskallusta ja rohkeutta!! Kannattaa mennnä leikkaukseen!!

  3. 13.38 02.10.2014

    Hei!
    Olen lukenut varmaan kaikki mahdolliset artikkelit ja postaukset rintojen pienennykseen liittyen. Itse kärsin niska-hartia-selkäkivuista ja myös tosi pahasta migreenistä. Migreeni voi kestää useita viikkoja. Olen nyt mietiskellyt voisiko tästä leikkauksesta saada apua sekä migreeniin että noihin em kipuihin? Liivikokoni on 75dd tai e, riippuu mallista. Lapset olen tehnyt ja kaikenlainen jumppa missä pitää pomppia on epämiellyttävää. Juosta haluaisin mutta sopivia liivejä on vaikea löytää, vielä sellaisia joiden olkaimet ei valuisi koko ajan. Ensi viikolla menen työterveyslääkärille juttelemaan asiasta. Vähän jänskättää miten hän ottaa asian. Nuo kriteerit täytän hyvin mitä vaaditaan jotta pääsee ko leikkaukseen.olen kuullut että työtervlääkärit ovat jotenkin nihkeitä tällaisen leikkauksen suhteen…

  4. 16.01 02.10.2014

    Hei Minttu!
    Voi, miten tuttua nuo juoksu-, pomppimis- ja liiviongelmat 🙂 . Minulla on myös migreeni, nyt on ollut vähemmän kuin aikaisemmin, mutta en uskalla vielä sanoa että helpotus johtuisi leikkauksesta. Rohkaisen sinua tässä asiassa. Muistan, miten itsekin jännitin asian puheeksi ottamista lääkärin kanssa, vaikka yleensä en jännnitä mitään koskaan. Riippuu lääkäristä, miten hän ottaa asian. Jos ensimmäinen on nihkeä, ei kannata jättää asiaa siihen, vaan hakeutua toiselle lääkärille. Toisaalta, jos kriteerit täyttyvät, niin kenelläkään lääkärillä ei ole varaa olla tässä asiassa nihkeä. Niin suuri ongelma suuret rinnat ovat. Tsemppiä ja toivotaan, että pääset ja uskaltaudut leikkaukseen 🙂

  5. 17.08 03.10.2014

    Kiitos sinulle rohkaisusta. Kävin tänään fysioterapeutilla kun nuo niskat on taas ihan jumissa. Olen käynyt samalla terapeutilla jo vuodesta 2001 saakka eli meillä on aika pitkä hoitosuhde takana. Tänään hän laski että hoitokertoja tähän mennessä on liki 200!! Pyysin että hän kirjoittaisi näistä vaivoistani ”lausunnon” mitä on ollut ja otan sen sitten mukaan lääkäriin. Jospa se auttaisi asiaa 🙂
    Ei muuta kun hyvää viikonloppua!!

  6. 12.38 09.10.2014

    Heips!
    Työterveyslääkäri laittoi lähetteen plastiikkakirurgille sairaalaan. Kyllä jänskätti mutta lääkäri oli hyvin asiallinen ja otti mitat. Nyt vaan odotellaan kutsua…:)

  7. 9.20 04.11.2014

    Olen tehnyt tuttavuutta netin välityksellä, mitkä sairaalat ja mihin hintaan tekevät rintojen pienennysleikkauksia pääkaupunkiseudulla. Ajatus on vasta suunnitteluasteella mutta varaisin kuitenkin konsulttiajan, jossa varmaankin katsottaisiin tarkemmin, mitä tehdään vai tehdäänkö mitään. Kiva kun löysin kirjoituksesi, joka helpotti siinä määrin, että leikkauksia ylipäätään tehdään. Paljon on vielä auki olevia kysymyksiä, jotkut samoja joita kirjoituksissakin on noussut ihmisisten mieleen. Minulle ei ole kukaan lääkäri suositellut, että olenko ajatellut rintojen pienennysleikkausta, mutta itse ja mieheni huomaa ryhtimuutoksen ja niska-hartia kivut. Naisellisuuskin on tärkeä, muttei ykkönen. Miten jos lääkäri ei ole suositellut leikkausta niin silloin ei kela tule osakorvaajaksi, koska muutoin toimenpide maksaa 3000 eurosta ylöspäin. Kuinka työpaikat suhtautuu ylipäätään suhtautuu leikkauksiin, jotka mielletään kaunisteluksi. Kaikki on siis netistä löydettyjen tietojen ja kirjoitusten varassa, joten en lähde lukemaankaan kommentteja, kuinka minulle kävi artikkeleja, mutta sinun kirjoitusta Eveliina pysähdyin lukemaan. Paloja kerätessä, päätöksen teko jää kuitenkin minulle itselleni. Päädynpä sitten mihin lopputulokseen. Sateen ja harmauden keskellä pilkottaa valoa.

  8. 14.20 04.11.2014

    Hei Ulla!
    Kiva, että löysit blogini ja rintojen pienennysleikkauskirjoitukseni. Totta, että kaikkea tarjolla olevaa ei kannata lukea. Voit itsekin mitata jugulum-mittasi, jos siitä tulee tarpeeksi pisteitä ja lisäksi pisteitä niska-hartiavaivoista, varmastikin saat lähetteen leikkaukseen. Pienennysleikkaus ei ole silloin kauneusleikkaus, jos rinnoista on terveydellistä haittaa, kuten jatkuvat niskakivut. Toki onhan se silloinkin kaunistava 🙂 Itselläni oli palkallinen sairausloma, ja kela korvasi työnantajalle siitä osan. Eli myös kela tulkitsi leikkauksen sairaudenhoidoksi. Kirkkaita ajatuksia ja päätöksiä sinulle 🙂

  9. 14.27 04.11.2014

    Hienoa, Minttu, että asiasi etenee 🙂

  10. 14.38 05.11.2014

    Hei vaan!
    Olin maanantaiina yhteydessä sairaalaan. Kyselin jonon pituutta ja hoitaja kysyi voinko tulla jos peruutusaikoja tulee. No tänään sellainen tuli ja huomenna menen tutkittavaksi!!! Nyt hiukka jännittää…täytänkö kriteerit kuitenkaan?? Fysterapeutin ”lausunnon” vaivoistani otan mukaan, siitä ainakin näkee vaivani ja sen että ne tulee sina uudelleen. Käyntejähän minulla on ollut rutkasti hänen luonaan..Fyshoidosta saatu apu on hetkellinen. Neurologi oli myös sitä mieltä että leikkaus on perusteltu, kävin migreenini takia myös siellä tutkittavana. Saa nähdä kuinka käy…peukut pystyyn!!!

  11. 13.03 06.11.2014

    Hei vaan! Kylläpä jänskätti odotella sairaalan käytävällä…Lääkäri oli hyvin asiallinen ja kertoi leikkauksesta ja kyseli minkälaisia vaivoja on ollut. Sanoi ettei takeita voi antaa että vaivani korjautuisi leikkauksella kun ei nämä rintani niin suuret ole…Onneksi oli näyttöä fyshoitojen määrästä ja vaivoista ja myös aiempi n. 20 -vuotta sitten vastaavasta asiasta käynti samassa paikassa jolloin myös olin valitellut vaivojani. Silloin olin n 30-kymppinen ja en osannut sanoa hankinko vielä lisää lapsia joten se jäi siihen. Nyt kuitenkin olen leikkausjonossa!!!! Todella helpottunut olo on. Valokuvasivat myös rinnat kirurgia varten ja kysyi minkä kokoisia olin ajatellut. Sanoin kyllä ettei tämä ole mikään päähänpisto kun lääkäri kertoi mahdollisista komplikaatioista haavojen suhteen. . Kai hän halusi varmistaa että tiedän mihin ryhdyn.. Nyt sit vaan odotellaan kutsua 🙂

  12. 7.21 13.11.2014

    Onneksi olkoon,Minttu, että pääsit jonoon 🙂 Nyt vain sitten odottelua. Missä sairaalassa sinut leikataan?

  13. 14.07 13.11.2014

    Kysissä. Puolen vuoden sisällä pitäisi onnistua 🙂 Pitäis mammografiassa käydä. En muista minkä ikäisenä olen viimeksi käynyt mutta kymmeniä vuosia siitä on. Täytynee soittaa tervkeskukseen ja kysyä asiaa.

  14. 19.41 19.11.2014

    Heips! Tuli tieto että helmikuussa olisi leikkaus. Olen myös jonossa jos joku sattuu perumaan aikansa niin soittavat sitten minulle. Perjantaina menenkin mammografiaan kaiken varalta jo:) Onpa mukavaa kun hommat alkoi rullaamaan!!

  15. 17.40 14.12.2014

    Kylläpä odottavan aika on piiitkäää….:/

  16. 13.39 16.12.2014

    Kohta on jo tammikuu, pian se aika menee ja pääset nauttimaan kevyemmästä elämästä 🙂

  17. 15.53 22.12.2014

    Heips! Minä kysäisin sinulta tuosta sairaslomasta. Kävitkö varmistamassa työnantajaltasi että meneekö palkalliseksi loma vai kuinka toimit. Mietin että jos omalle kohdalleni arpa onni suosii ja pääsen leikkaukseen niin tiedän kuinka toimia. Eli käynkö työnantajaltani varmistamassa maksaako vai lykkäänkö vaan paperin kouraan ja jännitän saanko palkkaa vai en :/ .kiitos jos jaksat vastailla

  18. 12.29 04.01.2015

    Hei Anki!
    Jos menet leikkaukseen julkiselle, niin leikkaus katsotaan terveyden/sairaanhoidoksi, koska kriteerit ovat täyttyneet. Yksityisellä puolella tehty leikkaus voidaan luokitella kauneusleikkaukseksi, josta ei saa palkallista sairauslomaa. Kun julkisella puolella leikkaava lääkäri kirjoittaa sairauslomaa, niin kyllä työnantajan pitää se hyväksyä. Voit varmuuden vuoksi kysyä etukäteen, mutta muista sanoa että leikkaus tehdään terveydellisistä syistä. Tsempit sinulle 🙂

  19. 14.55 04.01.2015

    Oikein hyvää Uutta Vuotta!! Nyt pitäis yrittää joulukiloja karistaa, on sen verran tullu herkuteltua 🙂

  20. 8.07 21.01.2015

    Welcome to WordPress. This is your first post. [[” ] Edit or delete it, then start blogging!

  21. 9.27 25.01.2015

    Hei vaan taas!
    Kohta on helmikuu ja vieläkään ei ole kutsua kuulunut 🙁 Hieman kärsimätön olen myönnettäköön.. Soitin jononhoitajalle joku aika sitten ja kuulin että jokunen syöpäpotilas on myös ilmaantunut joten senkään takia ei voinut tietää vielä leikkauspäivää. Kuntosalijäsenyyden katkaisin pariksi kuukaudeksi kaikenvaralta. Noo, jäitä hattuun, muutakaan en voi…:)

  22. 10.50 30.01.2015

    Heippa Minttu! Odottavan aika on pitkä mutta kärsivällisyys kyllä palkitaan ruhtinaallisesti 🙂 Tsempit odotteluun ja ihanaa alkavaa kevätaikaa!

  23. 13.01 12.02.2015

    Hei Eveliina!

    Oli kiva löytää blogisi,kirjoitat hyväntuulisesti ja selkeästi!
    Kyselisin tuosta rintojen pienennysleikkauksesta.
    Itselläni suuret rinnat jotka tuottavat kipua hartioihin ja tehneet rintskoiden kautta
    ”uomat” niskoihini.
    Mittailin tuossa että ainakin sen 50 pistettä saan koosta.
    Mitenkähän etenisin asiassa,kun en ole julkisella puolella käynyt missään
    fysioterapiassa;en vain ole selvinnyt vaikka oireita ollut pitkään.
    Hierojaystäväni aina välillä auttanut jne.
    Ylipainoa minulla ei ole.
    Pitääkö minun käydä jossain fysioterapiassa ensin – ennenkuin pääsen edes arviotavaksi erikoslääkärille?
    Haluaisin niin kovasti leikkaukseen ja toivoisin ettei se ihan kauhean monimutkaista olisi!!

  24. 20.46 13.02.2015

    Kyllä suututtaa 🙁 Soitin jononhoitajalle ja nyt hän sanoi että toukokuussa on ehkä leikkaus, ei siis helmikuussa kuten olivat siellä aiemmin minulle muutaman kerran sanoneet. Oli eri henkilö kun aiemmin kenen kanssa olen asioinut. Ihmettelin tätä ja sanoinkin että nyt menee moni asia uusiks tämän takia. Töissä sijaistukset, jo ostetut reittilennot yms. Olin nekin ostanut koko perheelle heti koulun loputtua kun ajattelin että olen jo silloin parannellut haavat. Ainut lohtu on että jos joku sairastuis flunssaan ja saisin peruutusajan… täytyy toivoa vaan 🙂 Muuten en kyllä uskalla toukokuussa antaa leikata…huoh 🙁

  25. 8.51 18.02.2015

    Hei Viola!
    Ei tarvitse käydä fysioterapiassa. Homma menee niin,että varaat ajan terveyskeskuslääkärille,joka antaa sitten lähetteen erikoislääkärille. Koska tämä ei ole kiireellistä,niin voi joutua odottamaan melko kauankin arviota. Kannattaa ehdottomasti lähteä ajamaan asiaa 🙂
    Hyvää kevättä!

  26. 8.04 21.03.2015

    Kävin rintojen pienennyksessä 12.3. Kipuja on aina vaihtelevasti. Yhden kerran on haavateipit vaihdettu sairaan hoitajan toimesta. Kuinkahan kauan voi samoja teippejä pitää kerrallaan ja kannattaako suihkutella joka päivä näitä haavoja. Nyt on rintojen ylä osat tulleet aika kipeiksi onkohan se vaan paranemista.

  27. 13.48 09.04.2015

    Jes! Ensi viikolla leikkaus! Onhan tätä odotettukin 🙂

  28. 13.09 17.04.2015

    Hienoa,Minttu!! Miten leikkaus meni?

  29. 14.42 17.04.2015

    Leikkaus peruttiin ma 13.4. Kirurgi oli satuttanut selkänsä. Olinpa todella pettynyt, itku pääsi. Seuraavana aamuna soitin jononhoitajalle ja sain uuden ajan; 27.4. Elikkä nyt vaan odotellaan taas…kumpa haavat kerkiäis kunnolla parantua ennen lomareissua, muuta en toivo. Hoitaja sanoi että kyllä uskoisi koska mulla on kaikki aiemmat haavat parantuneet tosi hyvin ja nopsaan ja kun en tupakoi. Pidetään peukkuja 🙂

  30. 17.12 20.04.2015

    No voi sun sentään!! Onneksi sait kuitenkin noinkin nopeaan uuden ajan 🙂

  31. 19.24 22.04.2015

    Heipsan teille, oon käyny lukemassa kirjoituksianne monta kertaa. Minut leikattiin kysillä 20.4 eli toissa päivänä. Kaikki on mennyt tähän mennessä erittäin hyvin. Ainoastaan dreenien kohdat on hiukan aristaneet ja selkälihakset ihan jumissa. Itse rinnoissa ei ole kipuja mutta särkyjä oon kyl syöny ihan reippaasti kuitenkin. Tämä pienennysleikkaukseen meno on kyl yksi elämäni parhaista päätöksistä. Tsemppiä Mintulle leikkaukseen!! Hyvä hoito on kysillä.

  32. 14.06 23.04.2015

    Hei Tiina!
    Hienoa kuulla leikkauksestasi. Minut leikkaa joku mieskirurgi, olikohan Heikki….??? Kuka sinut leikkasi? Nyt rupee jo hiukka jänskättää ku muutama päivä enää leikkaukseen…. Olisipa kiva turista enemmänkinku ollaan ilm samalta alueelta 🙂

  33. 12.15 02.05.2015

    Hei vaan!
    Minut leikattiin maanantaina eli 6 pv sitten. 500g yhteensä lähti ja kyllä se heti tuntui 🙂 toiseen rintaan tuli hematooma ja seuraavana yönä se poistettiin, 3dl verta. Kipuja ei pahimmin ole ja riemunkirjavat nuo rinnat nyt on. Toisessa rinnassa on sulavat tikit ja toisessa metalliset, saa nähdä millaista on niiden poistaminen..dreenien poisto ei ollut kovin kivaa..:( Tyytyväinen olen että menin leikkaukseen ja nyt vaan parannellaan kaikessa rauhassa 🙂

  34. 13.18 16.06.2015

    Hei. Olen menossa pienennysleikkaukseen 3 vkon kuluttua, jeeee. Tätä olen n. 40 v odottanut, olen nyt 55 v.
    Voisiko joku kertoa kuinka nopeasti olen ”koiran ulkoilutuskunnossa”? Tarvitsen varmaankin jonkun hoitamaan ulkoilutukset mutta kuinka pitkäksi aikaa? Ja yleensäkin kuinka nopeasti voin liikuskella ulkona. Ja kaikkea muuta hyödyllistä tietoa. Kiitos etukäteen.
    Voi kun aika menisi nopeasti….

  35. 19.23 18.06.2015

    Hei,itse olin melko kipeä ensimmäisen viikon, sitten helpotti. Juoksua ei suositella kuukauteen. Liikunnassa pitää muistaa käyttää hyvin tukevia liivejä aluksi, noin puoli vuotta ainakin.

  36. 17.13 31.07.2015

    Hei vaan! Nyt on nennyt jo 3 kk leikkauksesta ja oon huipputyytyväinen että menin siihen. Haavat on parantuneet hyvin, toiseen rintaan tuli pieni aukile josta lääkäri nyppi tikinpätkiä muutaman kerran ja sitten se pikkuhiljaa alkoi parantua. Olin kesäkuun etelässä ja meressä uin, altaat jätin väliin jo lääkärinkin kehoituksesta. Arpikudosta ei ole vielä tullut ,haavat on todella kapeat ja siistit. Rinnat ovat myös sisältä parantuneet hyvin. Heinäkuussa aloitin varovasti salilla käynnin, juossut en ole ku ihan pikkuisen ja se ei kyllä vieläkään tunnu hyvältä, rinnat pääsee liikkumaan edelleen sen verran. Vaikka puoli kiloa tuntuu pieneltä määrältä niin kyllä seneron tuntee. Niskaa ei jomota ja kiristä enää, on helpompi olla. Ja ns ”emännänkyömy” on häviämässä myös pois 🙂 Eli ei voi valittaa!!! Suosittelen lämpimästi jos niska-hartiavaivoja on. Saa nyt ajan kanssa nähdä kuinka migreenin ja jännityspäänsäryn käy, sainko niihin helpotusta 🙂

  37. 3.00 01.08.2015

    Hei Minttu! Osaan niin samaistua kokemuksiisi. Kyllä ei ole mitään negatiivista sanottavaa leikkauksesta En ymmärrä, miten jotkut vsrta vasten suurentavat rintansa! Minulla tuo emännänkyhmy ei ole hävinnyt Muuten kuuluu vähän huonoa, rintasyöpä leikattiin 2.7. Siitä on uusimmassa postauksissani.

  38. 9.47 20.01.2016

    Kiitos ihanasta, asiallisesta, informatiivisesta selvityksestäsi rinnan pienennysleikkauksesta. Olen menossa vastaavaan toimenpiteeseen ja haen tietoa, jotta ei pelottaisi/kaduttaisi. Tekstisi oli positiivinen. Minua se auttoi 🙂
    T: Raija

  39. 13.49 20.01.2016

    Hienoa Raija, jos kertomuksestani oli hyötyä! Tsemppiä leikkaukseen, se on kyllä kaiken vaivannäön arvoinen.

  40. 18.34 01.10.2016

    Hei !
    Paljonko kestä pitää odottaa kun sain kunnalliseen sairaalaan rintojen pienennysleikkaukseen (kirurgi arvoi jälkeen )

  41. 20.04 01.10.2016

    Hei Lool!
    Minulla kesti noin puoli vuotta . Varmaan vähän sairaala kohtausta.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi